5.8.2013

Ootko kulkenut sä tuntureiden laella?

Terveiset Kilpisjärveltä ja LiPin 50-vuotisjuhlaleiriltä, Aihkilta!

Reilu viikko sitten lähes 50 LiPiläistä oli matkakuumeessa pakkaamassa itseään bussiin ja valmistautumassa lähes vuorokauden kestävään bussimatkaan, jonka päämäränä oli Kilpisjärvi. 

Ella ja Leena fiilistelemässä napapiirillä, että "enää 367 kilometriä" määränpäähän!
Mallipartiolainen matkassa: iloinen hymy huulilla sekä partiohuivi kaulassa! Huomaa taiteellinen LiPi-kyltti, joka erotti bussimme muista tiellä kohtaamistamme kulkupeleistä.
'
Bussimatka länsirannikon halki sujui leppoisasti kavereiden kanssa rupatellen, ihania hömppämusikaalileffoja katsellen, partiolauluja laulellen sekä ihastellen, kuinka koko ajan oltiin pohjoisemmassa. Välillä pysähdyttiin tankkaamaan masut täyteen ja haukkaamaan raitista ilmaa.
Laura ja taukokahvikuppi.

Eräs taukopaikkamme. Kyllä, toisella puolella oli Ruotsi.

Muusikkomme Inkeri viihdytti matkalaisia säestämällä yhteislauluja niin bussissa kuin tauoillakin.

Monen tunnin matkustamisen jälkeen saavuimme perille Kilpisjärven retkeilykeskukseen, jossa laitoimme rinkat selkään ja lähdimme matkaan. Ensimmäisenä iltana matka taittui Malla-laivalla Kuohkimajärven autiotuvalle, joka sijaitsi aivan kolmen valtakunnan rajapyykin vieressä. Kyseessä on siis kivi, joka on osittain Suomen, osittain Ruotsin ja osittain Norjan puolella.

Malla-laiva

Rajakiviposeeraus

Samoajat ottivat kaiken ilon irti kolmen valtakunnan rajapyykistä

Koko lippukunta 3 valtakunnan rajalla yhteiskuvassa
Seuraavana aamuna jakauduimme kahteen porukkaan. Seikkailijat ja tarpojat valloittivat Norjan Lappia omana porukkanaan, kun taas samoajat kiersivät astetta haastavamman vaellusreitin. Molemmilla vaellusreiteillä käveltiin uskomattoman upeiden maisemien keskellä, valmsitettiin herkkuruokaa trangialla ja vietettiin  aikaa sekä vanhojen että uusien partioystävien kanssa.

Myös rinkka selässä voi ottaa rennosti.
Samoajat vaeltamassa korkealla harjulla.

Seikkailijoita pitkospuilla.

Vaelluksella postikorttimaisemia riitti joka puolella.
Samoajien vaellusporukka yhteiskuvassa.
Vaelluksen jälkeen kokoonnuimme taas yhtenä porukkana Kilpisjärven retkeilykeskukseen, jossa ensimmäisenä iltana meitä odotti paljon luksuspalveluita, kuten buffetpöytä ja peseytymismahdollisuus. Illan ohjelmassa oli hauskoja leikkejä, leirimerkin tekoa sekä venyttelypiiri, joka sai vaelluksen jäljiltä kipeytyneisiin lihaksiin eloa. 
Suihku sai olon puhtaaksi ja iloiseksi!

Leirimerkki valmistui poron luuta polttamalla.
 Vaelluksen jälkeisenä päivänä luvassa oli ulkomaanmatka! Lähdimme porukalla Norjan puolelle Tromssaan ihastelemaan arktiseen luontoon erikoistunutta Polaria-luontokeskusta sekä shoppailemaan tuliaisia. Paluumatkalla pulahdimme Jäämereen uimaan. Siellä täytimme coca cola -pullon Jäämeren vedellä kolomme hyllylle muistoksi tästä reissusta.
Tromssa oli aivan upea kaupunki Jäämeren rannassa.

Lotta tutkii Tromssan karttaa.

Matkamuistoja metsästänässä.
Pulahdus Jäämereen.
Lippukunnan cokispullon lisäksi myös Muru-vartion (Muikeat Rusinat) nimikkopullo täyttyi Jäämeren vedellä.

Viimeisenä leiripäivänä piipahdimme Kilpisjärven luontotalon vieraskirjan 80-vuotisjuhlissa, huiputimme Saana-tunturin sekä kokoonnuimme nuotion äärelle yhteen vielä viimeisen kerran.

Ella näyttää kartalta, missä päin Suomea Kilpisjärvi sijaitsee.

Saanan huiputus ja hengähdystauko. Huipulla oli niin pilvistä, ettei sieltä saanut julkaisukelpoisia valokuvia :(
Nuotiomestari Jenna oli perinteiden mukaisesti pukeutunut LiPin omaan nuotioviittaan.

Iltanuotiolla nähtiin osallistujien sketsejä ja Kilpisjärven taruhahmojen Saanan sekä Peltsan taistelu siitä, kumpi voittaa kauniin Malla-neidon omakseen. Iltanuotio huipentui tietysti perinteikkääseen tuhkakierrokseen, jossa jokainen sai kertoa, mikä oli leirillä parasta sekä heittää viime vuoden kesäleirin tuhkat nuotioon.
 Kaikki hyvä päättyy aikanaan ja niin myös tämäkin leiri koki loppunsa. Matkustimme Kilpisjärveltä takaisin Littoisiin jälleen kerran lähes vuorokauden tunnit ympäri. Paluumatkan ehdoton kohokohta oli Ikean lihapullat Ruotsin puolella Haaparannassa. Sokerina pohjalle haluaisin vielä jakaa Aihkin leirilaulun, jonka kehittelimme menomatkalla. Jälkeenpäin olen hyräillyt laulua, pohtinut sanomaa ja todennut, että sanat kuvaavat leiriämme täydellisesti.

Ikean lihapullat

Leirilaulu

Kuvat: Emmi Keränen, Elina Laven, Ilona Seppälä ja Suvi Koivisto